Pyhiinvaeltajien Turku
Turku on vanha pyhiinvaelluskaupunki. Pyhiinvaellus oli merkittävä osa keskiajan katolista kulttuuria, ja koska Turusta käsin johdettiin keskiajan Suomen ainoaa hiippakuntaa, pyhiinvaellus ilmiönä liittyy läheisesti Turun historiaan.
Pyhiinvaelluspaikkana Turku oli sekä lähtöpiste että määränpää. Keskiajan Suomen ainoa katedraali, Turun tuomiokirkko, oli itsessään tärkeä pyhiinvaelluskohde, mutta samalla paikka, josta lähdettiin taipaleelle joko lähelle tai kauas, kotimaan maanteitä pitkin tai meren yli kohti Eurooppaa. Keskiajan Suomen tärkeimpiä pyhiinvaelluskohteita olivat Turun tuomiokirkon lisäksi esimerkiksi Nousiaisten kirkko, Hattulan kirkko ja Naantalin birgittalaisluostari. Maailmalla suomalaisia on vaeltanut aina Roomaan ja Jerusalemiin asti.
Keskiaika oli Suomessa pyhiinvaellusten kulta-aikaa, mutta perinne hiipui reformaation käynnistämien kulttuuristen muutosten myötä. Kiinnostus pyhiinvaellukseen alkoi herätä uudelleen 1900-luvun loppupuolella, ja 2020-luvulla eletään selvästi pyhiinvaelluksen uutta nousukautta.
Pyhiinvaellus tänä päivänä
Vastauksena kasvavaan kysyntään Turussa käynnistettiin vuonna 2020 pyhiinvaellushanke, joka perustuu Turun kaupungin ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon yhteistyöhön. Yksi hankkeen näkyvimmistä tuloksista on kesällä 2021 Turun tuomiokirkkoon perustettu pyhiinvaelluskeskus, joka palvelee Turun lisäksi koko Suomea. Pyhiinvaelluskeskuksen tehtävänä on koordinoida ja vahvistaa suomalaisia pyhiinvaelluksia, viestiä pyhiinvaelluksesta ja tehdä Suomesta vetovoimainen pyhiinvaellusmaa. Pyhiinvaelluskeskus kokoaa yhteen kirkon, matkailun, yrittäjien ja korkeakoulujen monimuotoisen verkoston. Fyysisenä tilana keskus toimii pyhiinvaeltajien kotipesänä, infopisteenä ja hiljaisuuden vaalimisen paikkana.
Turun pyhiinvaellushanke tuotti kesäksi 2020 uuden pyhiinvaellusreitistön, Aurajoen pyhiinvaellukset, joka koostuu kahdesta kokonaisuudesta, Helenan ja Pietarin polusta. Reitit kuljettavat kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuisissa maisemissa, jotka kertovat tarinaa kristinuskon versomisesta ja juurtumisesta Suomessa mutta myös ajasta sitä ennen. Kohteisiin kuuluu sekä kristillisiä että esihistoriallisia kohteita: Turun tuomiokirkon lisäksi esimerkiksi keskiaikainen piispanistuimen paikka Koroistenniemi, Suomen vanhin tunnettu kirkonpaikka Ravattulan Ristimäki, Liedon Vanhalinnan linnavuori ja Virnamäen muinaismuistoalue kuppikivineen.
Aurajokilaakson maisemat ovat koko Suomen historian kannalta merkityksellisiä, ja niissä kulkiessa syntyi idea siitä, että tulevaisuudessa pyhiinvaellusreittejä voisi tuotteistaa myös koulumaailman käyttöön. Idean toteutukseen tarjoutui mahdollisuus keväällä 2022 Pyhän Henrikin säätiön rahoituksen myötä. Perusopetuksen ja toisen asteen saatavilla on nyt neljä uutta, varta vasten lapsille ja nuorille suunniteltua pientä pyhiinvaellusreittiä, joita voi hyödyntää osana elämyksellistä oppimista.
Pyhiä paikkoja on toki lukemattomasti niiden kulttuuristen tai uskonnollisten merkitysten vuoksi, mutta polulla koettu rauhan tunne oli mielestäni myös pyhää.
Pyhiinvaellukselle osallistunut lukiolainen