Mihin pyhiin?

Millaisia ajatuksia herättää sana pyhiinvaellus? Mitä se voisi tarkoittaa nykyajan Suomessa? Kun vaelletaan pyhiin, niin minne oikeastaan vaelletaan?

Pyhiinvaellus on ikivanha kulttuurinen ilmiö. Se herättää varmasti monissa mielikuvia, jotka kumpuavat jostakin kaukaa – toisesta kulttuurista tai vuosisatojen takaa. Ilmiö on kuitenkin myös osa omaa kulttuuriamme ja nykyajan Suomessa kasvavan kiinnostuksen kohteena. Siitä puhutaan monenlaisilla kentillä, esimerkiksi matkailussa, eri kirkoissa ja akateemisessa tutkimuksessa.

Pyhiinvaellus ei tarkoita enää ainoastaan uskonnollista matkaa erityiseen paikkaan jossakin kaukana, vaan se on merkityksellistä kulkemista, jossa ulkoinen maisema kietoutuu sisäiseen mielenmaisemaan. Sitä voi tarkastella ilmiönä, joka elää ja saa uusia muotoja niin kirkon työssä kuin kirkollisen maailman ulkopuolellakin. Pyhiinvaelluksen ideaa voi hyödyntää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa samaan tapaan kuin esimerkiksi taidetta käytetään yhä enemmän osana sote-alan palveluja. Pyhiinvaelluksella rakennetaan kokemuksellisesti ja pohdiskellen henkilökohtaisia merkityksiä, jotka vahvistavat itsetuntemusta, myötätuntoa, arkielämän voimavaroja ja tapaa katsoa maailmaa.

Keväällä 2022 Turussa toimiva pyhiinvaelluskeskus on tuottanut neljä uutta reittiä, jotka on tarkoitettu erityisesti koulumaailman käyttöön. Sisällöt on suunniteltu opetussuunnitelmaa silmällä pitäen, yhteistyössä ruohonjuuritason opetustyötä tekevien kasvatuksen ammattilaisten kanssa.

Reitit kulkevat maisemissa, jotka kertovat Suomen kulttuurihistoriasta ja uskontojen merkityksestä sen osana. Opetussuunnitelman mukaisesti uskontoa käsitellään siis yhtenä inhimillisen kulttuurin pohjavirtana. Reittien sisällöt eivät ohjaa oppilaita uskonnon harjoittamiseen, vaan jokainen voi lähestyä niitä omasta maailmankatsomuksestaan käsin. Historiaan tutustumisen lisäksi keskeisenä tavoitteena on omakohtaisen pohdinnan ja vuorovaikutuksen harjoitteleminen. Pyhiinvaellus liittyy ihmisyyteen kasvamiseen, maailmankuvan muotoilemiseen ja arvostuksien pohtimiseen. Siten sen voi nähdä olevan hyvinkin lähellä perusopetuksen arvoperustaa.

Sana pyhä merkitsee eri taustoista tuleville pyhiinvaeltajille erilaisia asioita. Koulumaailman kontekstissa pyhyyden käsitettä voidaan lähestyä paitsi uskonnon ulottuvuutena myös nykyajan suomalaisten pyhyyskäsitysten kautta. Tuore tutkimus kertoo, että ne pyhinä pidetyt asiat, joista suomalaiset ovat kaikista eniten samaa mieltä, ovat rakkaus ja läheiset ihmiset, koti, lepo, rauha, turvallisuus ja ihmisarvo.

Kun koululais- tai opiskelijaryhmän kanssa vaelletaan pyhiin, määränpäänä voi olla näiden elämänalueiden vahvistaminen. Nykyajan suomalaisia yhdistävät pyhyyden teemat ovat yleisinhimillisiä, ajankohtaisia ja lähellä jokaisen lapsen ja nuoren arkista kokemusmaailmaa. Pyhiinvaellus on kuin keskustelualusta, jolla etsitään ja tuotetaan itse merkityksiä, opitaan ilmaisemaan niitä sekä kuuntelemaan ja kunnioittamaan muiden merkityksiä, vaikka ne eroaisivatkin omista. Pyhiinvaelluksella vaelletaan taaksepäin kohti historiaa, eteenpäin kohti tulevaisuutta, sisäänpäin kohti itseä ja ulospäin kohti muita ihmisiä.

Pyhiinvaelluksen voi itsessään ajatella pyhänä, eikä määränpää ole se tärkein, vaan se matka.

Pyhiinvaellukselle osallistunut lukiolainen