Hyppää sisältöön

Henrikin polun tarina

Kaikki alkoi siitä, kun pyhiinvaelluskeskuksen vapaaehtoinen Mervi muutti Turkuun ja alkoi käsitellä elämänvaihettaan, jossa oli joutunut kohtaamaan läheisten menetyksiä. Hän alkoi käsitellä suruaan kävelemällä hiljaisuudessa vetäytyen rauhallisille poluille. Uudella paikkakunnalla paikat ja reitit olivat osittain vieraita, ja hän lähti suunnistamaan Turun Tuomiokirkon suuntaan ilmansuuntia apunaan käyttäen.

”Mervin kulkema reitti johdatti häntä paikkoihin, joissa taivas kohtasi maan ja Mervin oli helppo tuntea Jumalan läsnäolo – tie tuli vastaan ystävänä.”

Pikkuhiljaa kävellessään Mervi huomasi, että hänen kulkemistaan reiteistä muodostui lohdullinen reitti. Mervin kulkema reitti johdatti häntä paikkoihin, joissa taivas kohtasi maan ja Mervin oli helppo tuntea Jumalan läsnäolo – tie tuli vastaan ystävänä.

Ajatus reitin virallistamisesta uudeksi pyhiinvaellusreitiksi heräsi Mervin mielessä, mutta ajan myötä hän melkein hylkäsi ajatuksen. Kenties johdatuksella oli kuitenkin kätensä pelissä, sillä eräänä päivänä tapahtui ihmeellinen yhteentörmäys. Mervi oli tapansa mukaan kävelemässä Tuomiokirkkosillalla. Oli sateinen päivä. Rankkasade piiskasi ulos uskaltautuneita ihmisiä eikä sadeviittojen alta tahtonut nähdä oikein mitään. Sitten Mervin silmäkulmassa vilahti tumma hahmo. Jokin sai Mervin nostamaan katseensa ja katsomaan ohikulkijaan. Hänen vierestään oli juuri kävellyt pyhiinvaelluskeskuksen projektikoordinaattori Karoliina! Arkaillen Mervi päätti kertoa Karoliinalle reitistään ja Karoliinalta tuli heti vastaus – tästähän tulee ilmiselvä Henrikin polku!

Näin Henrikin polkua ryhdyttiin työstämään yhteisvoimin yhdessä pyhiinvaelluskeskuksen työntekijöiden Karoliinan ja Annastiinan sekä matkailuoppaan Jouni Elomaan kanssa. Nyt valmistunut reitti kulkee Turun Tuomiokirkolta Ekumeeniselle Taidekappelille Hirvensaloon. Reitin varrella pysähdytään Kerttulinmäellä, Kupittaan lähteellä, Maailmanpuutarhalla, Ylösnousemuskappelilla, Henrikinkirkolla ja Tähkäpuistolla, Luolavuorella, Pihlajaniemellä sekä Hirvensalon rantaniityillä.

Reitti on kuitenkin paljon enemmän kuin vain osiensa summa. Etsivä voi löytää reitin varrelta valtavan määrän kristillistä symboliikkaa, kulkeehan reitti esimerkiksi Palmupolun, Lehmustien sekä Virvoituksen tien kautta. Reitin lopulla myös kuljetaan Hirvensalossa vihreiden niittyjen halki.

Henrikin polun avajaisvaellus

Henrikin polun avajaisvaellus käveltiin kesäkuun helteisenä keskiviikkona 26.6.2024. Matka osoittautui erittäin suosituksi, sillä avajaisvaellukselle osallistui yli kolmekymmentä vaeltajaa. Vaelluksen ohjasi Jouni Elomaa, joka kertoi vaeltajille matkanvarrella olevien kohteiden historiasta.

Matkalle lähdettiin puoli kymmenen aikaan aamupäivällä ja perille päästiin ennen viittä iltapäivällä. Huoltoauto kulki seurueen mukana varmistamassa turvallisuutta. Kuumalla säällä auto olikin tarpeellinen ja monet kävivät hakemassa juomavarantoihinsa täydennystä autolta päivän mittaan.

”Kiirettä ei pidetty, vaan matkan varrella ehdittiin levätä useaan kertaan ja pysähtyä jäätelöllekin.”

Tunnelma matkalla oli lämmin ja rento. Kiirettä ei pidetty, vaan matkan varrella ehdittiin levätä useaan kertaan ja pysähtyä jäätelöllekin. Lounaseväät syötiin Henrikinkirkon pihalla. Osa matkasta kuljettiin jutellen matkakumppaneitten kanssa ja osa matkasta kuljettiin hiljaisuudessa. Kun pääsimme perille, Taidekappelilla otettiin meidät lämpimästi vastaan ja saimme nauttia pullakahvit.

Jaa somessa: